EU:n energiasiirtymä: PNIEC- ja Fit for 55 -virstanpylväät vuodelle 2030 määrittävät tulevaisuuden
EU:n Fit for 55 -paketti ja kansalliset PNIEC-suunnitelmat edellyttävät 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030. Suomi tähtää hiilineutraaliuteen 2035.
Euroopan unionin energiasiirtymä etenee kunnianhimoisten tavoitteiden saattamana. Fit for 55 -ilmastopaketti edellyttää, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat eli PNIEC-asiakirjat toimivat jäsenvaltioiden tiekarttoina, ja niitä päivitettiin viimeksi kesäkuussa 2024.
Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat EU:n päästökauppajärjestelmän ETS:n laajentaminen rakennuksiin ja tieliikenteeseen vuonna 2027 (ETS2), hiilirajamekanismi CBAM:n täysi käyttöönotto vuonna 2026 sekä uusiutuvan energian osuuden nosto 42,5 prosenttiin loppukulutuksesta vuonna 2030. Päästöoikeuden hinta ETS:ssä on vakiintunut 78 euroon tonnilta, mikä luo voimakkaan signaalin investoinneille.
Suomen kansallinen ilmasto- ja energiastrategia tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2035, mikä on yksi maailman kunnianhimoisimmista tavoitteista. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomi nojaa vahvasti ydinvoimaan: Olkiluoto 3, jonka 1 600 megawatin kapasiteetti tuottaa noin 14 prosenttia maan sähköstä, on operoinut vakaasti vuodesta 2023. Loviisan ydinvoimalan käyttöluvan jatko vuoteen 2050 saakka turvaa kapasiteettia. Lisäksi pienydinvoimaloiden (SMR) suunnittelu etenee Fortumin ja Helenin yhteishankkeissa.
Uusiutuvan energian sektorilla Suomi on ylittänyt monia EU-tavoitteita. Tuulivoiman kapasiteetti on noussut 7 200 megawattiin, ja vuonna 2025 tuulivoima tuotti 21 prosenttia sähköstä. Lähi-Pohjanmaalle suunnitellut OX2:n ja Energiequellen kelluvat merituulipuistot lisäisivät kapasiteettia 4 000 megawatilla. Vesivoima tuottaa 12 000 GWh vuodessa, ja biomassan rooli kaukolämmössä on edelleen merkittävä, vaikka EU:n metsästrategia haastaa metsäbiomassan kestävyyttä.
Liikenteen sähköistäminen on ratkaiseva pala. Neste johtaa globaalisti uusiutuvan dieselin ja kestävän lentopolttoaineen tuotannossa. SAF-tuotantokapasiteetti Porvoossa ja Singaporessa nousee 2,2 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä auttaa lentoliikennettä saavuttamaan EU:n ReFuelEU Aviation -mandaatin (2 prosenttia SAF:ää vuonna 2025, 6 prosenttia 2030).
Teollisuuden vihreä siirtymä etenee. SSAB ja Stora Enso investoivat vetypohjaiseen teräkseen ja biopohjaisiin kemikaaleihin. Fortum ja Outokumpu ovat solmineet pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia tuulivoimasta. EU:n innovaatiorahasto on myöntänyt yli 800 miljoonaa euroa suomalaisille puhtaan teknologian hankkeille.
Haasteita on kuitenkin paljon. PNIEC-arvioiden mukaan EU saavuttaa tällä uralla noin 51 prosentin päästövähennyksen, neljä prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Saksan teollisuuskriisi, Ranskan ydinvoiman korjaustarpeet ja Puolan hiiliriippuvuus hidastavat siirtymää. Suomalaiset päättäjät korostavat, että EU:n on tasapainotettava ilmastotavoitteet teollisuuden kilpailukyvyn kanssa, erityisesti energiaintensiivisillä aloilla. Vuoden 2026 PNIEC-päivityskierros tulee olemaan ratkaiseva, ja Suomi pyrkii vahvistamaan ydinvoiman ja uusiutuvien polttoaineiden asemaa EU:n taksonomiassa ja rahoitusinstrumenteissa.
