Punaisenmeren jännitteet nostavat tankkerirahtia 60 prosenttia ja muuttavat globaaleja öljyvirtoja

Punaisenmeren turvallisuustilanne on heikentynyt entisestään, kun jeminilaiset houthi-taistelijat ovat jatkaneet hyökkäyksiään kauppalaivoja vastaan. Bab al-Mandebin salmen läpi kulkevan liikenteen volyymi on pudonnut 65 prosenttia normaalitasosta, mikä on nostanut tankkerirahdin kustannuksia keskimäärin 60 prosenttia globaaleilla reiteillä.

VLCC-luokan supertankkerin päivärahti on noussut 75 000 dollariin verrattuna 47 000 dollarin keskiarvoon vuonna 2023. Suezmax- ja Aframax-tankkerit ovat kokeneet vielä jyrkemmät nousut, sillä niiden tyypillinen reitti kulkee Punaisenmeren kautta. Vakuutusmaksut sotariskin osalta ovat nousseet 0,7 prosenttiin laivan arvosta yhden matkan osalta, mikä vastaa noin 1,8 miljoonaa dollaria 250 miljoonan dollarin arvoiselle tankkerille.

Yhtiöt kuten Maersk, MSC ja Hapag-Lloyd ohjaavat alukset Hyvän toivon niemen kautta, mikä pidentää matka-aikaa Aasiasta Eurooppaan 10–14 päivällä ja nostaa polttoaineenkulutusta noin 30 prosenttia. Tämä on merkinnyt tehokkaan tankkerikapasiteetin laskua arviolta 6 prosentilla globaalisti, mikä tukee rahtihintoja edelleen.

Suomen kaupalle tämä on huomattava haaste. Neste tuo merkittävän osan raakaöljystään Lähi-idän tuottajilta, kuten Saudi Aramcolta ja ADNOC:lta. Porvoon jalostamoon kohdistuva raakaöljylogistiikan kustannus on noussut noin 1,9 dollaria barrelilta. Yhtiö on ilmoittanut sopeuttavansa toimitusketjuja lisäämällä pohjoisen Atlantin ja Pohjanmeren raakaöljyjen osuutta. Helsingin satamissa konttirahdin kustannusten nousu vaikuttaa myös teollisuuden vientiin, erityisesti UPM:n ja Stora Enson paperituotteisiin.

Globaalisti tilanne on muuttanut öljyvirtoja perustavanlaatuisesti. Venäläinen Urals kulkee yhä useammin Hyvän toivon niemen kautta Aasiaan, sillä Intia ja Kiina ovat pääostajat. Saudi-Arabian East-West-putki tarjoaa Punaisenmeren kiertoreitin, mutta kapasiteetti on rajallinen, 5 miljoonaa barrelia päivässä. Yhdysvaltain ja Britannian johtama Operation Prosperity Guardian -laivasto-operaatio ei ole onnistunut palauttamaan tilannetta normaaliksi, ja Israelin ja Hamasin konflikti pitää tilanteen jännittyneenä.

Geopoliittiset seuraukset ulottuvat laajalle. Egyptin Suezin kanavan tulot ovat pudonneet 60 prosenttia, mikä uhkaa maan talouden vakautta. EU on käynnistänyt Aspides-operaation suojellakseen kauppalaivoja. Suomalaisten varustamoiden, kuten Bore Ltd ja Langh Ship, on tehtävä vaikeita valintoja: maksaa korkeampi vakuutusmaksu vai pidentää matka-aikaa. Fortum näkee tilanteen vahvistavan tarvetta paikalliselle energiantuotannolle: ydinvoima Loviisassa ja Olkiluodossa sekä tuulivoima ja vesivoima Suomessa eivät ole alttiina globaaleille rahtiriskeille. Pitkällä aikavälillä Punaisenmeren kriisi voi kiihdyttää investointeja uusiin tankkerivarustuksiin ja monipuolisempaan energiainfrastruktuuriin.